years and years to come

Vuosi rakkautta takana päin

Ja ainakin 7934578 miljoonaa edessä

♥

ensimmäinen ja viimeinen

ensimmäinen rakkaus

P.S. Muistatko sen päivän?

Rakastan sinua yhtä paljon kuin silloin 

anteeksi, vanha setä

Ei se nyt ihan tuulesta temmattu juttu ole kun sanotaan että naiset osaa olla julmia!
Tänään oli minun vuoro kokea tuo eräänlaisessa muodossa kun oma tyttöystävä laittaa viestiä: "Minulla on kerrottavaa kun puhutaan seuraavan kerran :(" tms. Toki siihen vastaan että Joo, mihin se liittyy, että onko se vakavaa. Tämä sitten vastaa tyyliin "Se liittyy isään, enkä nyt voi sanoa että se olisi hirveän hyvä juttu". Minusta ei siis viime aikoina ole kuulunu mitään hirveän mairittelevia tuolta päin, joten tietenkin otin jutun täydestä ja pelästyn että mitä nyt...

No siinä jaariteltua tämä sanoo että puhutaan heti ja sitten soitin, oli ekana niin vakavaa ja minulta meinas polvet pettää, ja sitten se repeää hirveään nauruun! Siis voi jumalauta! Se perkele vedätti minua! :D Oikeasti oli kyse siitä että se oli saanu tulla luvan minun luokse jouluksi! ME HELVETTI SAADAAN SE YHTEINEN JOULU! Aivan tajutonta! En jaksa odottaa!
Siitä tulee jotain mielettömän upeaa, saadaan tehä kaikkea mitä jouluna voikaan tehä. Kynttilöitä, hyvää (toivottavasti) ruokaa, saunaa, ulkona kävelyä, teetä, yhessä oloa ja läheisyyttä tietenkin :)

"Tämä kertoo Mariasta"

RAUWR! It means I love you in dinosaur

Nyt siitä alkaa olemaan aika lähelle viikko kun kulta lähti takaisin kotia päin, itse asiassa huomenna siitä on täsmälleen viikko. Maria siis oli täällä kokonaisen viikon ja hauskaa oli! Niin kuin etukäteen osasin jo odottaakin.

Maria tuli tänne siis sunnuntaina, käytiin hakemassa pois rautatieasemalta ja alku meni taas vähän ujostellessa, ei niin pahasti kuin silloin ekoilla kerroilla mutta kuitenkin, sen verran harvoin nähhään. Se meni aika nopeasti ohi, kun päästiin autoon ja sitä kautta meille ja laittamaan Marian tavarat paikoilleen, juotiin muistaakseni teetä... olen hyvä muistamaan yksityiskohtia! Kerronko tässä nyt ihan yksityiskohtaisesti? EN! :D

Me käytiin yhdessä myös tuolla naapurikaupungissa ja meinattiin myöhästyä linja-autosta kun siellä ollut kello teki sitten täydellisen pysähdyksen juuri silloin, mutta onneksi ollaan kovia juoksemaan ;D 

Käytiin me siellä myös kirpputoreilla ja molemmat teki löytöjä jossain määrin, eli ei ihan tyhjin käsin pois lähetetty sieltä :)

Yhdessä tehtiin myös ruokaa, tai mie tein, Maria ruokki kaloja facebookissa ja neuvoi/auttoi kun apua tarvitsin, sanoi tärkeitä mielipiteitä ruuan mausta jne. :) Yllättävän hyvää ruokaa sain loihdittua meille ja Mariakin tykkäs, sehän oli tietenkin pääasia! Siitä muuten jäi päälle jonkinlainen kasviruokavalio jota on kestänyt nyt toista viikkoa... Melkosen hyvää ruokaa saa loihdittua ilman punaista lihaa ja terveellistä! Laihduin sen viikon aikana sellaiset pari kiloa :o

Sitten myö käytiin yhdessä kaupassa ja seikkailtiin ulkoilmassa, vietettiin sellaista normaalia yhteistä arkea ja tuli todettua kuinka hyvin meillä synkkaa! Ollaan monesta arkisesta asiasta niin samaa mieltä ettei ristiriitoja juurikaan tule :) Se jos mikä on upeaa! Muutenkin meni viikko tosi hyvin, lukuunottamatta yhtä muutaman minuutin turhaa ankstia, joka meni nopeasti ohi. 

Täytyy vielä todeta sekin että tuo tyttö on ihan toivottoman hauska! Edelleenkin jaksaa naurattaa kun se keksii kaikenlaisia tempauksia ja osaa olla niin pöljä ettei paremmasta väliä, sai nauraa niin paljon sen viikon aikana :D

Kaikkeahan mie en tähän vois millään laittaa ja pitäähän meille jäädä niitä yhteisiä muistoja noista hetkistä päähänkin joita voidaan muistella aina kun sellainen olo tulee. Maria on minulle se unelmieni nainen, ja olen niin onnellinen kun hänet bongasin, tai se bongas minut vai miten se meni? ;D

Surullisin osuus ehdottomasti oli se kun piti hyvästellä... Se oli jotain kauheaa. On se kumma kun "aikuinen mieskin" osaa itkeä kuin pikkulapsi. En olis aikoinaan uskonut että jonkun tytön takia voisin itkeä, ikävää. Se vain kertoo siitä kuinka vahvat tunteet on toista kohtaan ja rakastaa niin että välistä sattuu, sehän kuuluu elämään. Nyt se on helpottunut vaikka ikävä on vieläkin, enään ei vain kyyneleet valu niin helposti kuin viikko sitten, eipä se tästä helpota kokonaan koskaan, se on varma.

Mutta meille tulee näitä yhteisiä viikkoja vielä useita! Jouluna mahdollisesti täällä ja uutena vuotena sitten Lapissa, noita mie odotan niin paljon. Mikä sen upeampaa kuin viettää lämmintä ja läheistä joulua lähekkäin oman tyttöystävän kanssa?

Rakastan sinua, tyttö ♥

Ajatella, nyt on muuten kulunut tasan vuosi siitä kun ekan kerran juteltiin nykyisen rakkaani kanssa puhelimessa! Hurjaa miten se aika rientää. Se soitti minulle silloin synttäripuhelun niin kuin tänäkin aamuna. Ja silloin vielä jotkut oli kysyny siltä että "onko se sinun poikaystävä" ja mitenkäs tässä on lopulta käynytkään :D Parisen viikkoa sen jälkeen seurusteltiin ja tässä sitä edelleen ollaan. Nostalgiset tunnelmat kirjoittaessa tätä blogia :) 

"Kulta, mennäänkö naimisiin ja tehään vauvoja?"

computerGOD

Hirveää hommaa tämä nörtteily! Rupesin sellaiseen hommaan tämän koneen kanssa kun ajattelin tyhjentää sen kokonaan että saisi vähän nopeutta ja kerralla tuon "ulkonäön" kuntoon, mutta tästä tulikin sitten tällainen kahen päivän prokjekti kun molemmat modeemin hajos! Piti sen takia lähteä tuonne naapuri kaupunkiin asti että saa edes jotenkin tämän päivitettyä... voi luoja. Nyt sitten hitaalla netillä tässä kärvistellään ainakin tämän päivän. Tänään siis tulee uusia laitteita joita pääsen sitten asentamaan, jeijei, tosi hauskaa! NOT!

Tämänkin kirjoittaminen oli yhtä tuskaa kun pelkästään siihen että julkaisuun saa niin kesti sen tunnin varmaan, ellei enemmänkin... VOI LUOJA!

Väsyttääkin kaiken lisäksi, edelleenkin. Vaikka tuossa kohtalaisen pitkään tulikin nukuttua. Minulle on varmaan taas iskemässä se kuuluista syysväsymys.

Okei, ei minulla ilmeisesti ole muuta tähdellisempää sanottavaa joten olkoon tämä nyt tässä, kiitos hei ja näkemiin!

PS. Tyttöni tulee tänne sunnuntaina! Ei malta oottaa

and I know my heart will never be alone again

Kulta oli käyny ostamssa junalipun viime viikolla tänne! Olen ihan täpinöissäni eikä millään malttaisi odottaa että se tulee vihdoin tänne ja nähdään taas pitkästä aikaa. Ollaan tässä jo yhdessä suunniteltu vaikka ja mitä upeaa, ennen kaikkea odotan kuitenkin sitä että saa olla kunnolla lähekkäin, pitää sitä sylissä ja silitellä, katsella elokuvia ja suudella, tehä yhessä ruokaa ja olla vähän hölmöjä.

En jaksa oottaa sitäkään että pääsen vastaan juna-asemalle! Siinä on minusta jotain tosi "jännittävää" kun tietää että se on tulossa ja sitten kun näkee junan ja sitten kun se pysähtyy siihen ja ja... kun saa halata sen matkan jälkeen :(

Hitto kun tänään meinasin säikähtää sitä ettei se pääsekään tulemaan, sen hiton opettaja pelleilyn takia, mutta onneksi tyttöni on kekseliäs eikä todellakaan periksi antavaa tyyppiä! Olen siitä(kin) niin ylpeä siinä ihmisessä :)

No helvetti, minun unelmien tyttö, minun oma rakas